Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
25 sivua
Haastattelututkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaistaustaisten nuorten aikuisten yhteiskunnallista vaikuttamista ja kokemuksia elämästä ensimmäisen sukupolven helsinkiläisinä. Tietoa Suomessa syntyneiden ja tänne lapsina muuttaneiden yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta on ollut tarjolla vain vähän, vaikka ryhmä on tärkeä koko demokratian tulevaisuuden kannalta. Haastatellut nuoret kertovat kulttuurien välillä elämisestä, yhteiskunnallisen vaikuttamisen motiiveistaan ja tavoistaan sekä näkemyksistään Helsingistä asuinpaikkana.
Tulevaisuuden kannalta on erittäin tärkeää tietää, miten ulkomaalaistaustaiset lapset ja nuoret voivat ja miten he löytävät oman paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa ja Helsingissä.
Helsinkiläiset pitävät liikuntaa tärkeänä, mutta kaikki eivät silti harrasta liikuntaa saati liiku riittävästi. Tärkeimmiksi liikkumattomuuden syiksi koetaan kaupungin kyselytutkimuksen mukaan apea mieliala ja väsymys, elämäntilanne ja taloudelliset esteet. Niillä, jotka eivät harrasta liikuntaa säännöllisesti, korostuvat myös fyysisen rasituksen epämiellyttävyys ja kokemus siitä, että ei osaa liikkua riittävän hyvin.
Tämä raportti päivittää Helsingin kaupungin kotoutumisen seurantatutkimuksia uusimmilla, pääsääntöisesti vuoden 2018 tiedoilla, ja laajentaa tarkastelun koko pääkaupunkiseutuun.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ikääntyneiden yksinäisyyden yhteyksiä heidän hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Yksinäisyys kytkeytyy merkittävästi psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin, ja erityisesti psyykkinen kuormitus ja heikommaksi koettu elämänlaatu sekä yksin asuminen ovat siihen vahvimmin yhteydessä olevia tekijöitä. Tulokset korostavat yksinäisyyden moniulotteista luonnetta ja monitasoisten interventioiden merkitystä ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa.
Lasten ja nuorten liikkuminen Helsingissä on kehittynyt myönteiseen suuntaan vuosien 2017 ja 2025 välillä, mutta väestöryhmien väliset erot liikkumisen yleisyydessä ovat säilyneet. Sukupuoli, syntyperä ja perheen koettu taloudellinen tilanne määrittävät liikkumisen yleisyyttä. Liikkumista edistäviä toimenpiteitä tulisi kohdentaa erityisesti siten, että sosioekonomisen taustan merkitys liikkumisessa vähenee.
Helsinkiläisistä 43 prosenttia on nähnyt omalla asuinalueellaan huumeiden myyntiä, käyttöä tai käytettyjä huumeruiskuja viimeisen vuoden aikana. Osuus on kasvanut viime vuosina, ja alueellinen vaihtelu on suurta. Huumehavaintojen ja koetun turvattomuuden yhteys on selkeä ja voimistunut viime vuosina.
Tutkimuksessa on selvitetty helsinkiläisten internetin käyttöä ja digitaalisen syrjäytymisen riskiä eri väestöryhmissä.