- Lähes jokaisella helsinkiläislapsella on ainakin yksi läheinen kaveri.
- Nuorten kokeman yksinäisyyden pitkään jatkunut yleistyminen on taittunut.
- Myös aiempaa useampi lapsi ja nuori kokee, että voi keskustella asioistaan vanhempiensa kanssa usein tai melko usein.
Lähes jokaisella helsinkiläislapsella on yksi tai useampi kaveri, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Noin prosentilla perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista ei ole yhtään hyvää kaveria. Läheisten ystävien puute on tavallisempaa muilla oppiasteilla. Kahdeksalla prosentilla 8.- ja 9. luokkalaisista, kuudella prosentilla lukiolaisista ja kahdeksalla prosentilla ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ei ole yhtään hyvää ystävää. Osuudet ovat parantuneet, eli aiempaa useampi nuori kokee, että heillä on yksi tai useampi ystävä, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Myönteinen muutos on havaittavissa erityisesti pojilla, joiden keskuudessa ystävien puute on ollut jonkin verran yleisempää kuin tytöillä.
Varsinkin pitkään jatkunut yksinäisyys voi heikentää lapsen ja nuoren hyvinvointia monin tavoin. Helsinkiläisistä 4.- ja 5.-luokkalaisista viisi prosenttia tuntee itsensä yksinäiseksi usein. Kyseinen osuus on kasvanut prosenttiyksiköllä viime vuosien aikana, ja erityisesti tyttöjen yksinäisyys kyseisessä ikäryhmässä on yleistynyt.
Nuorten yksinäisyys yleistyi varsinkin korona-aikana, mutta viimeisten vuosien aikana tilanne on kehittynyt myönteiseen suuntaan, ja yksinäisyyttä kokevien nuorten osuudet ovat palautuneet koronavuosia edeltävälle tasolle. Noin 12 prosenttia yläkoululaista tunsi itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti keväällä 2025. Lukiolaisista 12 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 14 prosenttia koki yksinäisyyttä keväällä 2025. Yksinäisyys on aiempaa harvinaisempaa sekä tytöillä että pojilla kyseisillä oppiasteilla.
Teksti jatkuu kuvion jälkeen.
Pikalinkit
Suuri osa lapsista ja nuorista kokee, että voi keskustella omien vanhempiensa kanssa asioistaan usein tai melko usein. Lasten ja nuorten keskusteluyhteys vanhempiin parantui koko 2000-luvun ajan, kunnes myönteinen kehitys pysähtyi koronavuosina. Viime vuosina lasten ja nuorten kokemus keskusteluyhteydestä on kuitenkin parantunut. Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista 84 prosenttia ja 8.- ja 9.-luokkalaisista 69 prosenttia kokee voivansa keskustella asioistaan usein tai melko usein vanhempiensa kanssa keväällä. Vastaavat osuudet ovat 73 prosenttia lukiolaisilla ja 68 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla. Kaikilla oppiasteilla pojat kokevat keskusteluyhteyden vanhempiensa kanssa paremmaksi kuin tytöt.