- Suuri osa toisen asteen opiskelijoista kokee, että ryhmän ilmapiiri on hyvä. Noin puolet 8. ja 9. luokan oppijoista kokee ilmapiirin hyvänä.
- Noin puolet 4. ja 5. luokan oppijoista kokee, että on osallistunut kouluasioiden suunnitteluun paljon.
- Vuonna 2023 noin joka yhdeksäs helsinkiläisnuori koki osallisuutensa erittäin heikoksi.
Yksi keskeinen ja tärkeä arjen yhteisö lapsille ja nuorille on koulu tai oppilaitos. Oppilaiden sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen ja osallistuminen kouluympäristön toimintoihin ovat kouluyhteisön hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Mahdollisuus olla osallisena ja mukana itselleen merkittävissä yhteisöissä, kouluympäristön suunnittelussa tai tapahtumien järjestelyssä ovat monelle nuorelle merkittäviä kokemuksia identiteetin kehittymisen kannalta.
Valtaosa lapsista ja nuorista kokeekin, että koulussa tai oppilaitoksessa voi olla oma itsensä ja että koulussa on turvallista olla. Noin puolet Helsingin perusopetuksen 8. ja 9. luokkaa käyvistä oppilaista on sitä mieltä, että luokan tai ryhmän ilmapiiri on hyvä. Osuudet ovat korkeammat toisella asteella, jossa 74 prosenttia lukiolaisista ja 72 prosenttia ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista kokee ilmapiirin hyvänä. Pojat kokevat ilmapiirin parempana kuin tytöt kaikilla oppiasteilla. Puolestaan noin puolet 4. ja 5. luokan oppijoista kokee, että he ovat osallistuneet kouluasioiden suunnitteluun säännöllisesti. Pojat pitävät osallistumismahdollisuuksiaan koulussa parempina kuin tytöt.
Teksti jatkuu kuvion jälkeen.
Pikalinkit
Kaavio esittää koulun asioiden suunnitteluun osallistuneiden 4.-5.-luokkalaisten osuudet Kouluterveyskyselyn helsinkiläisistä vastaajista.
Joka yhdeksäs helsinkiläisnuori kokee erittäin heikkoa osallisuutta vuoden 2023 tietojen mukaan. Erittäin heikko osallisuuden kokemus on yleisempää tytöillä kuin pojilla. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista tytöistä jopa 20 prosenttia koki osallisuutensa erittäin heikoksi vuonna 2023. Erittäin heikko osallisuuden kokemus tarkoittaa sitä, että henkilö on syrjäytymisvaarassa tai kokee itsensä syrjäytetyksi. Myös riskit erilaisten ongelmien kasaantumiselle, pitkittymiselle ja kärjistymiselle ovat suuremmat. Ilmiötä mitataan kymmenestä väittämästä koostuvalla mittaristolla, jolla kysytään ihmisen merkityksellisyyden kokemusta, uskoa omaan toimijuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin maan elämään ja elinympäristöön liittyen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen koettua laatua. Helsinkiläisnuorten erittäin heikko osallisuus on yhteydessä koettuihin oppimisvaikeuksiin, kiusaamiseen, syrjintään sekä kokemukseen perheen taloudellisista haasteista.