Kouluolot

• Suuri osa helsinkiläisistä oppijoista pitää koulunkäynnistä
• Nuorten koulu-uupumuksen pitkään jatkunut yleistyminen on taittunut ja kääntynyt hienoiseen laskuun.  

Suuri osa lapsista ja nuorista Helsingissä tykkää käydä koulua. Etenkin perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaiset sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijat suhtautuvat innokkuudella koulunkäyntiin. Varsinkin toisella asteella koulunkäynnistä pitäminen on yleistynyt viime vuosina. Toisella asteella koulunkäynnistä pitäminen on suurin piirtein yhtä yleistä tytöillä kuin pojilla. Perusopetuksen 4. ja 5. luokalla koulunkäynnistä pitäminen on yleisempää tytöillä kuin pojilla, kun taas 8. ja 9. luokalla päinvastaisesti. Myös kouluinnostus on aiempaa yleisempää. Perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppijoista melkein puolet kokee kouluinnostusta ja toisella asteella yli kolmannes. Perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppijoiden kouluinnostus jää vain 19 prosenttiin, mutta kyseinen osuus on kuitenkin korkeampi kuin aiemmin.   

Myönteinen kokemus omista taidoista ja kyvykkyydestä opiskelijana on tärkeä tekijä paitsi koulumenestyksen myös motivaation ja opinnoissa jaksamisen kannalta. Keskimääräisillä oppimistuloksilla mitattuna Helsingin perusopetuksen oppilaat pärjäävät valtakunnalliseen tasoon nähden hyvin. Lapsi tai nuori voi pärjätä koulussa hyvin mutta silti suhtautua kriittisesti omaan suoriutumiseensa ja esimerkiksi kokea, että hänellä on vaikeuksia omalla tasollaan tai paremmin pärjääviin kavereihin verrattuna. Perusopetuksen 8. ja 9. luokalla ja toisella asteella vaikeuksien kokeminen opiskelussa ja oppimistaidoissa on sukupuolittunutta siten, että tytöt raportoivat pääsääntöisesti poikia useammin kokevansa vaikeuksia. Jos oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä haasteita tarkastellaan tehostetun ja erityisen tuen tarpeen kautta, pojat kuitenkin ovat tuen tarpeessa tyttöjä useammin.  

Helsinkiläisten oppijoiden koulu-uupumuksessa on havaittavissa osin myönteinen kehityssuuntaus, kun pitkään jatkunut yleistyvä trendi toisella asteella on pysähtynyt ja kääntynyt laskuun. Sitä vastoin 8.- ja 9.-luokkalaisten koulu-uupumus on yleistynyt. Heistä 28 prosenttia kokee koulu-uupumusta. Osin myönteisestä kehityksestä huolimatta koulu-uupumuksen kokemus on Helsingissä yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Tytöillä koulu-uupumus on yleisempää kuin pojilla. Pitkään jatkuessaan koulu-uupumus voi johtaa erilaisiin mielen hyvinvoinnin haasteisiin. Koulu-uupumuksella ja erityisesti kyynisyydellä, opintojen merkityksen vähentymisellä, on yhteys koulupudokkuuteen. Koulu-uupumus voi myös viivästyttää opintoja ja vaikeuttaa siirtymää jatko-opintoihin.