- Väkivaltaan, syrjintään ja häirintään liittyvät kokemukset yleistyivät lapsilla ja nuorilla Helsingissä pitkin 2020-luvun alkua, kunnes kehitys tasapainottui vuonna 2025.
- Silti fyysisen uhan, häirinnän ja syrjinnän kokemukset ovat Helsingissä yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin.
- Noin joka neljäs on kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla edeltävän vuoden aikana.
Turvallinen kasvuympäristö, jossa ei esiinny väkivaltaa, syrjintää, kiusaamista tai seksuaalista häirintää, on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Silti näihin asioihin liittyvät kokemukset yleistyivät Helsingissä tämän vuosikymmenen alkupuolella, kunnes kehitys tasapainottui vuonna 2025. Lasten ja nuorten fyysisen uhan ja syrjinnän kokemukset ovat Helsingissä yleisempiä kuin koko maassa keskimäärin.
Ikäryhmästä riippuen 7–12 prosenttia Kouluterveyskyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista oli kokenut vanhempien aiheuttamaa fyysistä väkivaltaa edeltävän vuoden aikana. Kyseiset osuudet ovat laskeneet aiempiin vuosiin verrattuna. Pojat 4. ja 5. luokalla kokevat vanhempien aiheuttamaa fyysistä väkivaltaa tyttöjä yleisemmin, kun taas muilla oppiasteilla tilanne on päinvastainen.
Perheväkivallan yleisyyttä voidaan tarkastella myös rikostilastojen kautta (tilastossa ovat vain viranomaisten tietoon tulleet tapaukset, eikä läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ilmoiteta viranomaisille). Viranomaisten tietoon tulleita perheväkivallan alaikäisiä uhreja oli Helsingissä 261 vuonna 2021. Osuus oli kymmenesosa koko maan tietoon tulleiden tapausten uhreista. Alle kouluikäisenä pojat ovat hieman useammin perheväkivallan uhreja, mutta teini-ikäisistä uhreista jopa 80 prosenttia oli tyttöjä. Alaikäisten uhrien määrä kasvoi vuotta aiemmasta 51 prosenttia vuonna 2021. Tietoon tulleiden tapausten määrissä Helsingissä on kuitenkin vuosittaista vaihtelua, eikä selkeää kasvutrendiä ole nähtävissä.
Teksti jatkuu kuvion jälkeen.
Pikalinkit
Vuoden 2025 keväällä perusopetuksen 8.- ja 9.- luokkalaisista 37 prosenttia oli kokenut syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla edellisen vuoden aikana. Toisen asteen opiskelijoista vastaavaa oli kokenut 18 prosenttia lukiolaisista ja 21 prosenttia ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. Syrjinnän kokemukset ovat vähentyneet toisella asteella, mutta päinvastaisesti lisääntyneet hieman yläkoulussa. Syrjinnän kokemukset ovat yleisempiä ulkomaalaistaustaisilla nuorilla kuin suomalaistaustaisilla.
Myös häirinnän kokemukset ovat vähentyneet. Kun vielä vuonna 2023 noin joka kolmas nuori oli kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua edeltävän vuoden aikana, vuonna 2025 näin koki noin joka neljäs. Häirinnän kokemukset ovat selkeästi yleisempiä tytöillä kuin pojilla, mutta tyttöjen häirinnän kokemukset ovat myös selkeästi vähentyneet viime vuosien aikana. Häirintää koetaan erityisesti julkisessa tilassa tai puhelimessa ja internetissä. Myönteisestä kehityksestä huolimatta erityisesti julkisessa tilassa koettu häirintä on huomattavasti yleisempää Helsingissä kuin koko maassa keskimäärin. Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista 12 prosenttia on kokenut seksuaalista kommentointia, ehdottelua, viestittelyä tai kuvamateriaalin näyttämistä edeltävän vuoden aikana. Kyseisessä indikaattorissa on havaittavissa maltillisesti yleistyvä trendi sekä tytöillä että pojilla.
Noin joka kymmenes nuori on kokenut seksuaaliväkivaltaa edeltävän vuoden aikana. Seksuaaliväkivallan kokemukset ovat yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Sekä häirinnän että seksuaaliväkivallan kokemisen yleisyys eroaa jossain määrin perhetaustan mukaan. On myös havaittavissa, että turvattomuuden kokemukset kasautuvat helsinkiläisnuorilla. Esimerkiksi häirinnän kokemukset ovat todennäköisempiä, jos nuori on kokenut koulukiusaamista viikoittain, syrjintää koulussa tai vapaa-ajalla tai fyysistä uhkaa edeltävän vuoden aikana.