Suorittamasi haku antoi seuraavat tulokset
Rajaa aiheen mukaan
Rajaa julkaisusarjan mukaan
Rajaa kirjoittajan mukaan
42 sivua
Vieraskielisten helsinkiläisten määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti, ja vuoden 2016 alussa vieraskielisiä olikin Helsingin 628 208 asukkaasta jo yli 88 000.
Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kasvanut Suomessa pääsääntöisesti vasta parin viime vuosikymmenen aikana. Kun 1990-luvun alussa Helsingissä asui noin 6 600 muuta kuin suomea, saamea tai ruotsia äidinkielenään puhuvaa, vuonna 2016 lukumäärä oli jo yli 88 000.
Imeväiskuolleisuus alkoi Suomessakin pienentyä 1800-luvun loppupuolella, millä on ollut merkittävä vaikutus elinajanodotteen kasvuun.
Terveyden ja sairastavuuden erot kaupungin asuinalueiden välillä selittyvät suurimmalta osin alueiden asukkaiden yksilöllisillä eroilla.
Vaikka suomalaisten terveydentila kokonaisuudessaan on kohentunut monen mittarin mukaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, terveyden ja kuolleisuuden taso vaihtelevat edelleen voimakkaasti niin sosioekonomisten ryhmien välillä kuin alueellisestikin.
Vaikka tupakointi on vähentynyt jo pitkään, se on edelleen yksi suurimmista kansanterveysongelmistamme. Nuorten tupakointi on vähentynyt etenkin 2010-luvulla selvästi, ja valtaosa suomalaisnuorista ei tupakoikaan.
Ensimmäisiä tuloksia alkoholinkulutuksen muutoksesta ja mahdollisista haitoista on nyt käytettävissä vuonna 2018 tapahtuneen alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen.
Helsinkiläisistä, kuten suomalaisista kaiken kaikkiaan, useampi on vähentänyt alkoholinkäyttöään koronaepidemian aikana kuin lisännyt sitä. Väestöryhmistä etenkin nuoret ovat vähentäneet alkoholin kulutustaan koronatilanteen myötä.