Talotyyppi ja asuntojen koko

  • Helsingissä oli 398 500 asuntoa vuoden 2024 lopulla, ja asuntokannan vuosittainen kasvuvauhti on ollut 1,5 prosenttia 2020-luvulla.
  • Asuntokanta on kerrostalovaltaista ja yli puolet asunnoista on yksiöitä tai kaksioita.
  • Vuoden 2024 lopulla ilman vakinaista asukasta asunnoista Helsingissä oli lähes 10 prosenttia.

Helsinki on kerrostalovaltainen ja vuonna 2024 niiden osuus asuntokannasta oli 87 prosenttia. Muunlaisia asuntoja Helsingissä on huomattavasti vähemmän. Omakotitaloja vuonna 2024 Helsingin asuntokannasta oli seitsemän prosenttia ja rivitaloasuntoja vieläkin vähemmän, viisi prosenttia.

Pikalinkit

Tilastotietokannat
Tutkimushankkeet
Käsitteet ja määritelmät

Vuoden 2024 lopussa pienten asuntojen, yksiöiden ja kaksioiden, osuus kaikista asunnoista oli 59 prosenttia. Kerrostalovaltaisuuden lisäksi Helsinkiä voidaankin pitää myös pienasuntovaltaisena. Pitkällä aikavälillä asuntokannan painopiste on kuitenkin siirtynyt kohti isompia asuntoja. Kun vielä vuonna 1960 pienasuntojen osuus oli Helsingissä 76 prosenttia, mutta laski jo vuoteen 2000 mennessä 60 prosenttiin. 

Uusimmat artikkelit

Mies, nainen ja koira kävelevät rantabulevardilla Aurinkolahdessa.

Asuntomarkkinoiden ja rakentamisen vuosijulkaisu 2023

| Jasmin Bayar, | Reetta Marttinen
Asuntomarkkinoita ja rakentamista koetelleet poikkeusajat jatkuivat vuonna 2023. Talouden taantuman vaikutukset heijastuivat niin rakentamiseen kuin asuntomarkkinoihin. Asuntokauppa oli vuonna 2023 edellisiä vuosia merkittävästi hiljaisempaa, mikä laski asuntojen hintoja Helsingissä ja koko...
Link to page
Kuvituskuva

Tilastotietoja Helsingistä 2024

| Solja Saarto
Vuosittain julkaistava Tilastotietoja Helsingistä -vihko sisältää tiiviissä paketissa keskeisiä tilastotietoja Helsingistä ja helsinkiläisistä. Taskuun mahtuvaan julkaisuun on koottu tunnusluvut muun muassa ympäristöstä, väestöstä, asumisesta ja rakentamisesta, koulutuksesta, taloudesta,...
Link to page
Kuvituskuva, jossa taapero hiekkalaatikolla.

Pikkulasten muutot ja Helsingin vanhat uudisalueet: muuttojen ajoittumisesta, suuntautumisesta ja taustatekijöistä

| Laura Ansala, | Pekka Mustonen
Tutkimuksessa tarkastellaan 0–6-vuotiaiden lasten muuttoliikettä Helsingissä 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa rakennetuilla uudisalueilla. Pikkulasten määrä näillä alueilla kasvoi voimakkaasti rakentamisen alkuvuosina, mutta saavutettuaan huippunsa määrä alkoi laskea selvästi. Lapset saapuivat...
Link to page
kuvituskuva

Poismuutto Helsingistä koronapandemian aikana – tutkimus muuttosyistä ja asumisvalinnoista

| Sirkku Järvelä, | Jukka Hirvonen
Julkaisussa kootaan yhteen Helsingin kaupungin keväällä 2023 toteuttaman muuttoliikekyselyn tulokset. Kysely kohdistui kaupungista koronapandemian aikana poismuuttaneille. Vuosina 2020–2022 kotimaisessa muuttoliikkeessä tapahtui merkittäviä muutoksia. Helsingistä muutettiin huomattavan paljon...
Link to page
Kalasataman tornitalot kuvattuina talvella Hallainvuorelta.

Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2023/2024

| Hanna Kaleva, | Saana Kumpula, | Perttu Rantanen
Nouseva korkotaso ja taloustilanteen epävarmuus leimasivat vuoden 2023 kiinteistömarkkinoita. Kiinteistökauppavolyymi putosi yli 60 prosenttia edellisen vuoden tasostaan, kun potentiaalisten ostajien ja myyjien hintanäkemykset eivät nousevien tuottovaatimusten toimintaympäristössä kohtaa toisiaan....
Link to page
''''

Minne jäädään, missä vain käydään? Asukkaiden vaihtuvuus ja asumisajat Helsingin asuinalueilla

| Laura Ansala
Helsingin asuinalueiden veto- ja pitovoimassa on huomattavaa vaihtelua. Erityisesti joidenkin pientalo- ja omistusasuntovaltaisten esikaupunkialueiden väestö uusiutuu hitaasti. Sen sijaan kantakaupungissa uusien tulomuuttajien osuus on vuosittain yleensä kaupungin keskiarvoa korkeampi, eikä näillä...
Link to page