- Helsingissä asutaan vuokralla hieman enemmän kuin omistusasunnoissa.
- Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on kasvanut 2020-luvulla, kun ARA-vuokra-asuntojen määrä on vaihdellut.
- Vuokra-asunnoista valtaosa (65 prosenttia) on vapaarahoitteisia.
Helsingissä on vuokra-asuntoja hieman enemmän kuin omistusasuntoja. Vuoden 2024 lopussa vuokra-asuntojen osuus kaikista asunnoista oli 48 prosenttia, omistusasuntojen 41 prosenttia ja asumisoikeusasuntojen hieman yli kolme prosenttia. Kahdeksalla prosentilla asunnoista hallintaperustetieto puuttui, koska rekisteritietojen mukaan asunnoissa ei asuttu vakinaisesti. Helsingissä vuokra- ja omistusasuntojen osuudet ovat pysyneet 2000-luvun lähes ennallaan, mutta vuokra-asuntokannan sisällä vaihtelu on ollut suurempaa.
Kaikista asunnoista vuokra-asuntoja oli vuoden 2024 lopulla lähes 191 000, joista vakinaisesti asuttuja oli hiukan yli 181 000. Edelliseen vuoteen verrattuna vakinaisesti asuttujen vuokra-asuntojen määrä kasvoi Helsingissä 3 400 asunnolla eli prosentilla.
Pikalinkit
Ara-vuokra-asuntojen määrä pysyi Helsingissä vuoteen 2021 saakka lähes samana, uudistuotannon korvatessa rajoituksista vapautuneet arava- ja korkotukiasunnot, jotka siirtyivät vapaarahoitteiseen asuntokantaan. Vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta on viime vuosina kasvanut erityisesti runsaan rakentamisen seurauksena, mihin kuuluvat myös valtion tukemat lyhyen korkotuen asunnot, jossa vuokraa ja asukasvalintaa ei ole rajoitettu. Lisäksi vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrää ovat kasvattaneet monet tilastolliset uudistukset, kuten rakennuksen omistajatiedon tarkentuminen.
Vuoden 2022 lopussa Helsingissä oli yhteensä 61 000 valtion tukemaa vakinaisesti asuttua vuokra-asuntoa, joista 45 000 oli pitkän korkotuen ara-vuokra-asuntoja ja 16 000 korkotukivuokra-asuntoja. Edellisestä vuodesta tuettujen vuokra-asuntojen määrä väheni yhteensä 3 700 asunnolla. Vuonna 2022 valmistuneista asunnoista ara-vuokra-asuntoja oli 855 eli noin 14 prosenttia, mikä oli selvästi alle pitkän ajan keskiarvon. Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) omistaa suurimman osan rajoitusten alaisista ara-vuokra-asunnoista. Viime vuosina Helsingin ara-uudistuotannon painopiste on siirtynyt muun Suomen tapaan tavallisista vuokra-asunnoista kohti erityisryhmien (ikääntyneet, opiskelijat ja muut) ara-vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja.
Asuntojen keskikoot vaihtelevat selvästi talotyypin ja hallintaperusteen mukaan. Talotyypeistä tilavimpia ovat omakoti- ja paritalot (110,7 neliömetriä), ahtaimpia kerrostaloasunnot (57 neliömetriä). Rivitaloasuntojen pinta-ala oli vuonna 2022 keskimäärin 94,2 neliömetriä.
Vuosina 2000–2022 eniten kasvoi omakoti- ja paritaloissa olevien omistusasuntojen pinta-ala, 109 neliömetristä 120 neliömetriin, josta suurin osa tuli jo vuoteen 2010 mennessä. Seuraavaksi eniten kasvoi kerrostaloissa sijaitsevien omistusasuntojen pinta-ala, 63 neliömetristä 68 neliömetrin. Kerrostalojen vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa pinta-ala pysyi käytännössä samana eli pienimpänä, 47 neliömetrissä, kun taas kerrostalojen ara-vuokra-asunnoissa keskimääräinen pinta-ala väheni 57 neliömetristä 56 neliömetriin.
